Omavalvontasuunnitelma

 

1(8)

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON OMAVALVONTASUUNNITELMA - LOMAKE

1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palvelujen tuottajan nimi

Psykoterapiapalvelut Hannu Majava Palvelujen tuottajan Y-tunnus

2847779-1

Toimipaikan nimi

Psykoterapialvelut Hannu Majava

Toimipaikan postiosoite

Lutakonaukio 1

Postinumero

40100 Postitoimipaikka

Jyväskylä

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja

Hannu Majava Puhelin

040 220 1355

Postiosoite

Lutakonaukio 1

Postinumero

40100 Postitoimipaikka

Jyväskylä

Sähköposti

terapia.majava@gmail.com

2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Arvot ja periaatteet

Psykoterapiapalvelut Hannu Majavan toiminnassa noudatetaan Psykologiliiton ammattieettisiä periaatteita. Näistä keskeisimpiä ovat asiakkaan kunnioitus, ammatillinen pätevyys ja vastuullisuus ja ammatillinen riippumattomuus.

https://www.psyli.fi/psykologin-tyo-ja-koulutus/ammattieettinen-lautakunta/ammattieettiset-periaat teet/

Toiminta-ajatus/ Perustehtävä

Psykoterapiapalvelut Hannu Majava tarjoaa psykologisia ja psykoterapeuttisia palveluja. Psykoterapiapalvelut ovat terveydenhuollon tavoitteellista ammatillista toimintaa joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Sitä ohjaavat potilastyötä ohjaavat lait, asetukset, ammatilliset käytännöt sekä ammattieettiset periaatteet. https://www.psyli.fi/psykologin-tyo-ja-koulutus/ammattieettinen-lautakunta/ammattieettiset-periaat teet

Psykoterapian osalta yritys antaa Kelan säätelemää kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattirekisterissä minulle on rekisteröity sekä psykologin, että psykoterapeutin ammattipätevyydet rekisterinumerolla 00902869452. Olen KELAn palveluntuottajarekisterissä, minulla on oikeus tarjota KELAn tukemaa yksilöpsykoterapiaa ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiaa nuorille ja aikuisille.

 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN

Kuvaus toimenpiteistä ja menettelytavoista, joilla terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja huolehtii laissa säädetyistä velvollisuuksista

Yksikössä huolehditaan potilasturvallisuudesta ja luottamuksellisuudesta huolehtimalla tietojen säilytyksestä säädösten mukaisesti. Työtilat ovat asianmukaiset. Palvelujen kehittämisestä huolehditaan työnohjausten ja koulutuksen tuella. Yhteistyö Kelan kanssa hoidetaan Kelan määrittelemällä tavalla.

Suunnitelma henkilöstön perehdyttämisestä ja kouluttamisesta sekä osallistumisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen

Koulutuksiin ja omavalvontaan osallistutaan aktiivisesti.

4. HENKILÖSTÖ

Kuvaus henkilöstön määrästä ja rakenteesta

Kyseessä on yhden henkilön; psykologi, psykoterapeutti Hannu Majavan yritys.

Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (kelpoisuuden varmistaminen: https://julkiterhikki.valvira.fi/ kielitaidon varmistaminen, lasten kanssa työskentelevien rikosrekisterin tarkistaminen jne.

Rekrytointia ei suunnitelmissa.

Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta. Täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut.

Osallistuminen koulutuksiin ja työnohjauksiin on säännöllistä. Omasta työhyvinvoinnista huolehditaan riittävällä palautumisella ja sisällyksisellä vapaa-ajalla.

 

5. TOIMITILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET

Kuvaus potilasturvallisuuden kannalta kriittisten tilojen suunnittelusta sekä tilojen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa.

Tilat ovat modernissa toimistohotellissa ja saapuminen on esteetöntä. Tilat ovat turvalliset, koska toimistotilojen ovi on aina lukittu. Aulassa on asiakaspalvelutiski ja siitä voi kysellä, jos jokin on epäselvää. Tiloihin pääsee esteettömästi isolla hissillä ja etuoven eteen invakyydillä.

Aulatiloissa on neuvonta ja WC-tilat, myös inva-WC ja -hissi.

Kuvaus tilojen järjestämisestä, kulunvalvonnasta sekä murto- ja palosuojauksesta. Erityistä huomiota kuvauksessa tulee kiinnittää lääkehuolto- ja laboratoriotiloihin.

Tilat ovat asianmukaiset ja kiinteistön pelastussuunnitelma tehty. Kulunvalvonta henkilökohtaisella RFID-tunnuksella. Tiloissa on palohälytyslaitteisto - ja ohjeisto.

Kuvaus siivous, jätehuoltoon ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn liittyvistä menettelyistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tartuntavaarallisiin jätteisiin liittyviin käytäntöihin. (STTV:n oppaita 3.2006)

Siivous kiinteistön siivoushuollon kautta kaksi kertaa viikossa.

Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot:

Kuvaus toimipaikassa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista.  Ei ole.

Kuvaus menettelytavoista laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien vaaratilanteiden ilmoitusten tekemisestä ja muiden laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa

 Kliinisen mikrobiologian laboratoriotoiminta

Kliinisen mikrobiologian laboratorion toimilupa voimassa asti.

 

6. POTILASASIAMIES

Potilasasiamiehen nimi ja yhteystiedot

1.1.2024 voimaan tulleen lain mukaan potilasasiamiestoiminta on hyvinvointialueiden vastuulla. Potilasasiavastaavan sähköpostiosoite: potilasasiavastaava@hyvaks.fi, p. 014 269 2600

Kuvaus menettelytavoista potilasasiamiehen tehtävien asianmukaisesta määrittelystä: neuvontatehtävä, avustustehtävä, tiedotus- ja koulutustehtävä, palvelujen laadun seuranta ja palautteen antaminen.

Potilasasiavastaavan tehtävät on määritelty laissa. Tarkemmat tiedot löydät täältä: https://www.hyvaks.fi/asiakkaana/potilasasiavastaava

7. LÄÄKEHOITO

Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847

Ei lääkitysasioita yrityksen toiminnassa.

Kuvaus toimintakäytännöistä lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneissa poikkeamatilanteissa

Kuvaus toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä

Kuvaus lääkehoidon toteutumisesta, lääkkeiden kulutuksen seurannan valvonnasta

8. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET

Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti

Toimitilojen osalta pelastussuunnitelma tehty ja potilasturvallisuuteen kiinnitetty huomiota.

 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään

Tilanteet käydään läpi asianosaisten kesken ja havaitut epäkohdat korjataan.

Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan

Tilanteen läpikäymisen jälkeen korjaamistoimiin ryhdytään tarpeellisten toimijoiden kanssa. Korjaamistoimien etenemisestä annetaan palautetta asianosaisille.

Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille

Asioista keskustellaan ja tarvittaessa annetaan kirjallinen tiedote asiasta.

Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3315-6

9. POTILASASIAKIRJAT JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Kuvaus potilastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Lisätietoa potilasasiakirjojen säilyttämisestä.

Potilasrekisteriin tallennettavat tiedot ovat säädetty Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 13 §:n mukaan salassa pidettäviksi ja Henkilötietolain (523/1999) 32 §:n mukaan suojattaviksi. Potilastietoja voivat käyttää ainoastaan asianomaisessa toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat henkilöt. Käynneistä tehdään kirjaukset erilliseen digitaaliseen tiedostoon, paperisia tiedostoja ei tuoteta. Digitaaliset tiedotot säilytetään salasanasuojatulla tietokoneella. Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta. Tilat ovat lukitussa siivessä, johon pääsy vain henkilökortilla, toimisto on lukittu aina.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta potilasasiakirjahallintoon ja tietosuoja-asioihin.

Osaaminen pidetään ajan tasalla.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Hannu Majava. yhteystiedot asiakirjan alussa.

Potilasrekisterinpitäjän on laadittava yleisen tietosuoja-asetuksen (EU,2016/679) 30 artiklan mukainen seloste käsittelytoimista. Myös henkilötietojen käsittelijän on ylläpidettävä selostetta kaikista rekisterinpitäjän lukuun suoritettavista käsittelytoimista yleisen tietosuoja-asetuksen (30 art.) mukaisesti.

Tietosuojavaltuutetun selostepohja: https://tietosuoja.fi/seloste-kasittelytoimista

Potilas- ja asiakasrekisterinpito -lomake (www.valvira.fi) Lomakkeen täyttöohje Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla: https://tietosuoja.fi

10. POTILAAN OSALLISTUMISEN VAHVISTAMINEN JA MUISTUTUSTEN KÄSITTELY

Kuvaus menettelytavoista, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden puutteesta.

Asiakaspalautetta kerätään osana työskentelyä. Palautteen äärelle pysähdytään ja tarvittaessa tehdään muutoksia toimintaan. Yhteydenotto potilasasiavastaavaan tarvittaessa.

Kuvaus palautteiden käsittelystä toimipaikassa

Palautteet käsitellään asianmukaisesti ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa.

Kuvaus palautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä

Toimintaa pyritään pitkäjänteisesti kehittämään ensisijaisesti koulutuksen ja työnohjauksen keinoin.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1-4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin. Lisätietoa Valviran sivuilta https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/valvonta/toimintayksikoiden_valvonta/muistutukseen-vastaaminen

Kuvaus menettelytavoista muistutuksiin vastaamisesta

Muistutuksiin vastataan huolellisesti ja asianmukaisesti. Asiasta käydään keskustelua ja tarvittaessa annetaan kirjallinen selvitys asianosaisille.

 

11. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Kuvaus omavalvonnan toteutumisen seurannasta

Toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena yhdessä sidosryhmien kanssa.

Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista

Omavalvontaa päivitetään tarvittaessa, vähintään vuosittain.

Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja niistä tiedotetaan henkilökunnalle. Omavalvontasuunnitelma vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään.

Saatavuus

Omavalvontasuunnitelma on julkaistu yrityksen www-sivuilla ja se on erillisestä pyynöstä saatavilla kirjallisena. 

Paikka ja päiväys

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja.

Jyväskylässä 1.2. 2024

Nimen selvennys

Hannu Majava

Terapiapaikoista

 Hei, terapiapaikoista tulee paljon kyselyjä, mutta valitettavasti vastaanottoni on tällä hetkellä täynnä. En voi ottaa uusia asikkaita tällä hetkellä.

Tilanne elää hieman, vanhoja asiakkuuksia päättyy KELA-kuntoutusvuoden päättyessä. Aina ei voi ennakoida, jatkammeko vielä seuraavaa vuotta, vai onko terapian tavoitteet asiakkaan mielestä jo saavutettu ja hoitosuhde voidaan päättää. Näin saattaa muutama paikka kuitenkin vapautua ja niitä voi toki kysellä.

Kuka olen?

 

KUKA OLEN?

Olen kognitiivisen psykoterapian erityistason koulutuksen käynyt jyväskyläläinen psykologi. 
Minulla on käytännön psykologin työstä yli kolmenkymmenen vuoden kokemus eri tyyppisissä kliinisen psykologin ja psykoterapeutin tehtävissä. Psykologin perustutkinnon lisäksi olen suorittanut kognitiivisen psykoterapian erityistason koulutuksen vv. 1992-1995 Jyväskylän yliopistossa (koulutuksen johtajana Antero Toskala). 

Valmistuin Jyväskylän yliopistosta v. 1985 psykologiksi ja sen jälkeen olen toiminut aluksi terveyskeskuspsykologina (-85) Anjalankoskella, sitten kahdessa mielenterveystoimistossa (Jämsä ja  Laukaa) v. 1985-1991.

Pisin yhtäjaksoinen työsuhteeni on ollut Keski-Suomen keskussairaalan yleissairaalapsykiatrian yksikössä sekä yleissairaalapsykiatrisen osaston (1991-2000), että poliklinikan psykologina (2000- 2017). 

2017-2018 toimin psykoterapeuttina psykoterapiakeskus Vastaamossa Jyväskylässä ja yksityisenä ammatinharjoittajana omassa yrityksessä olen ollut vuoden 2019 alusta lähtien. Teen täysipäiväistä psykoterapiatyötä, sen lisäksi jonkin verran koulutan ja teen esim. neuropsykiatrisia arviointeja (Asperger, ADHD). 

MASENNUS Olen hoitanut vuosien aikana eri tavoin masentuneita henkilöitä kognitiivisen psykoterapian menetelmillä. Yleissairaalassa mielialahäiriöihin on usein liittynyt ruumiillisia sairauksia ja kipuoproblematiikkaa, joihin olen työni kautta perehtynyt ja tunnen keskussairaalan eri yksiköiden hoitokäytäntöjä eri sairauksien hoidoissa ja sitä kautta on mahdollista tukea ruumiilliseen sairauteen sopeutumisessa. 

Tässä linkkin masennusluentoihini. Masennuksen kognitiivinen hoito, 

 depression tunnistamiseen Depression tunnistaminen ja diagnostiikka ,

 itsetuhoisuus, katsaus ilmiöön ja hoito-ohjelma osastohoidossa Itsetuhoisuus ja sen osastohoito , itsetuhoisuuden arviointi Itsetuhoisuuden arviointi

 ja siinä käytettäviä lomakkeita, jotka olen suomentanut Lomakkeet

 AHDISTUSHÄIRIÖIDEN HOITO

 Ahdistuneisuus ja stressi eri muodoissaan on usein hoidon kohteena ja siinä olen käyttänyt erityisesti eri tavoin tapahtuvia altistusperustaisia hoitomuotoja (mielikuva-altistus, tosielämän tilanteissa tapahtuva altistus ja EMDR-pohjaiset harjoitteet). Nämä ovat tutkitusti tehokkaimpia tapoja helpottaa pelkotyyppisiä oireita ja ongelmia. Ahdistuneisuus ilmenee joko tilannekohtaisena ahdistuneisuutena, tilannekohtaisina pelkoina, paniikkioireiluna, traumaperäisenä ahdistuneisuutena, sosiaalisena jännittyneisyytenä, ns. yleistyneenä ahdistuneisuutena tai pakko-oireisina häiriöinä. 

Pitkäaikainen stressi on usein monien psyykkisten ongelmien taustalla ja saattaa ilmetä työuupumuksena tai masennusoireiston taustalla sekä henkisten, että fyysisten voimavarojen kuluessa pitkittyneen haitallisen stressin vaikutuksesta.

 Luentojani ahdistuneisuudesta Ahdistuneisuushäiriöiden hoito ja  ABC-menetelmä

ja traumaperäisestä stressihäiriöstä ja sen hoidosta Traumatisoituminen ... ja toinen.. traumatisoitumisen  arvioinnista PDS itsearviointilomake, 

ruumiilliseen sairastamiseen liittyvä traumatisoituminen Somaattinen trauma ja

 lukuisia muita artikkeleita  LUENTOJA ERI AIHEISTA

TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN JÄLKIHOITO 

Erityinen kiinnostuksen kohde urani aikana on traumatisoituminen, traumaattiset kriisit ja traumaperäisen stressihäiriö (PTSD) ja sen hoito. 

Kiinostuneisuuteni teemaan on herätänyt kliinisessä praktiikassa kohtaamieni traumatisoivien tilanteiden runsaus eri muodoissaan (väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö, lähisuhdeväkivalta, lapsuuden kiintymyssuhteissa tapahtunut traumatisoituminen,  onnettomuudet, äkilliset vakavat henkeä uhkaavat sairaudet ja niiden hoidon tuottamat traumaattiset muistot, suuronnettomuudet ja pienemmän mittakaavan traumaattiset tapahtumat). 

EMDR- TRAUMAHOITOMENETELMÄ 

Minulla on EMDR-terapeutin kaksivaiheinen traumakoulutus, kts. tarkemmin www.emdr.fi  EMDR
on erittäin tehokas ja usein nopea tapa purkaa traumaattisista tilanteista syntyneitä voimakkaita muistoja ja kehon reaktioita. Sitä voidaan käyttää monin tavoin muidenkin pelkoa sisältävien ongelmien hoitoon yhtenä työmenetelmänä. Olen käyttänyt EMDR:ää paljon osana hoitoa ja siitä minulla ja useilla asiakkaillani on hyviä kokemuksia.

 Tämän lisäksi minulla on CBT-suuntautunut traumakoulutus (Jyväskylän Yliopisto) ja paljon perehtymistä, itseopiskelua ja useiden kansainvälisten traumatutkijoiden seminaarien (European Society of Traumatic Stress Studies) https://www.estss.org kautta syventynyttä osaamista eri tavoin traumatisoituneiden ihmisten ja yhteisöjen auttamiseen. 

Tällä sivulla linkaamani Bessel van der Kolkin olen tavannut näissä yhteyksissä useamman kerran, samoin monet muut traumatutkimuksen pioneerit ja heidän panoksensa hoitojen ja tietämyksen kehittymisessä tällä alalla on hyvin merkittävä ja vaikuttanut näkemyksiini traumatisoitumisen mekanismeista ja sen hermostollisesta perustasta. 

Olen ollut taustakirjoittajana lääkäriseura Duodecimin ”Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt” Käypä hoito-suosituksen ensimmäisen version laatimisessa yhdessä silloisen esimieheni ylilääkäri Timo Männikön kanssa. Suositus Käypähoito PTSD 

Yhdessä kirjoittamamme tutkimusraportti Jyväskylän junaonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden  selviytymisestä vuosi onnettomuuden jälkeen ja artikkeli traumahoitojen tilanteesta Suomessa on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä. 
 http://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/jyvaskylan-junaonnettomuudessa-vammautuneiden-psyykkinen-selviytyminen-ja-saatu-psyykkinen-tuki-neljantoista-kuukauden-seuranta/ 


Työn alla minulla on Keski-Suomen keskussairaalaan hoitoon tulleiden syöpään tai sydäninfarktiin sairastuneisiin ja erilaisissa onnettomuuksissa olleisiin henkilöihin kohdistunut näiden tapahtumien traumatisoivaa vaikutusta selvittävä tutkimus. Sen perusteella erilaisiin äkillisiin sairastumisiin näyttää liittyvän merkittävä traumatisoitumisen riski. Ruumiillinen sairaus ja trauma

Em. lisäksi olen ollut rakentamassa suuronnettomuuksien henkisen ensiavun ja jälkityön mallia Keski-Suomeen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ja tällä hetkellä toimin henkisen ensiavun johtoryhmän jäsenenä sairaanhoitopiirissä ja myös kouluttajana tähän tematiikkaan liittyvissä kysymyksissä. 

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT JA NIIDEN ARVIOINTI

Työssäni olen tehnyt paljon kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tutkimuksia (ADHD, ADD, Aspergerin oireyhtymä) ja myös näiden arviointien tekeminen vastaanotolla on mahdollista. Tutkimusprosessi sisältää näiden häiriöiden kehityksellisen selvittelyn, oireiden vaikeustason arvioinnin, mahdollisen psykiatrisen problematiikan arvion ja sen perusteella tehtävän yhteenvedon. Lopullisen diagnoosin, kuntoutuslausunnon ja mahdollisen lääkehoidon arvion tekee kuitenkin aina psykiatrian erikoislääkäri. 

TYÖN ULKOPUOLELLA

Vapaa-aikana minut löytää usein luonnosta liikkumassa kameran kanssa tai ilman, usein palveluskoirien ja puolisoni kanssa ja aktiivisesti mukana osallistumassa erilaisissa palveluskoiraharrastuksissa. Pidän liikunnasta, lataan akkuja lenkkipolulla, mökkeillessä tai Lapissa samoillen ja kalastaen. Luen paljon, historia ja erilaiset ihmisen elämänkulkuun liittyvät dokumentit ovat kiinnostukseni kohteena. Pohjoismaalaiset dekkarit kuluvat myös käsissäni tai tabletin ruudulla e-kirjoina. 

Ihailen ihmisen kykyä selviytyä haastavista elämäoloista ja -tapahtumista ja tunnen mielihyvää nähdessäni tämän tapahtuvan hoitosuhteen aikana. Vähintään yhtä tärkeätä on havainnoida ja vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja tukiverkostoa, kuin kiinnittää huomiota oireisiin ja ongelmiin.

Hoitoarviot teen aina yhdessä asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa ja hoidon suunnittelussa huomioidaan aina asiakkaan elämäntilanne ja myös voimavaratekijät. Annan arvion perusteella jäsennetyn palautteen, työtapani on aktiivinen, pohdintaan haastava ja asiakaslähtöinen.

Olen KELAn kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutusdpsykoterapian palveluntuottajalistalla, joten on mahdollista solmia KELAn tukemia kuntoutuspsykoterapiasopimuksia. Alueina yksilöpsykoterapia; aikuiset ja nuoret ja vanhempien ohjaus (nuoren tai lapsen ollessa kuntoutuspsykoterapiassa on vanhemmalla mahdollisuus ohjantakäynteihin KELAn tuella).

Yhteystiedot

 

Psykoterapiapalvelut Hannu Majava                                       INFORMAATIO

Lutakonaukio 1

40100 JYVÄSKYLÄ

p. 040 220 1355

terapia.majava@gmail.com

http://psykoterapeuttihannumajava.blogspot.com/

Y 284 7779-1

 

Olen kognitiivisen psykoterapian erityistason koulutuksen käynyt jyväskyläläinen psykologi. 
Minulla on käytännön psykologin työstä vuosien kokemus erityyppisissä kliinisen psykologin ja psykoterapeutin tehtävissä. Psykologin perustutkinnon lisäksi olen suorittanut kognitiivisen psykoterapian erityistason koulutuksen  Jyväskylän yliopistossa . Olen suorittanut myös EMDR-traumaterapiamenetelmäkoulutuksen (tasot 1 ja 2).

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattirekisterissä minulle on rekisteröity sekä psykologin, että psykoterapeutin ammattipätevyydet rekisterinumerolla 00902869452. Olen KELAn palveluntuottajarekisterissä, minulla on oikeus tarjota KELAn tukemaa yksilöpsykoterapiaa ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiaa nuorille ja aikuisille.

 

Sijainti

Vastaanottoni sijaitsee   Innova 4 -rakennuksessa Lutakossa ja sen alakerrassa on parkkihalli Paviljonki 1 ja K-market. Osoite on Lutakonaukio 1 ja tuo toimisto on KIELO Office Solutionsin hallinnoimassa kokonaisuudessa. Käynti tiloihin on Lutakonaukion puolelta ihan K-marketin oven vieressä, oven yläpuolella lukee isolla ”KIELO”. Vastaanotolle tullessasi nouset toiseen kerrokseen rapuista ja voit jäädä odottamaan aulapalvelutiloihin. Tiloista löytyy WC:t. Tulen hakemaan tuosta aulasta, koska toimistotilojen ovi on aina lukittu. Aulassa on asiakaspalvelutiski ja siitä voi kysellä, jos jokin on epäselvää. Ilmoittautua siinä ei tarvitse. Tiloihin pääsee esteettömästi isolla hissillä ja etuoven eteen inva-kyydillä. Aulatiloissa on neuvonta ja WC-tilat, myös inva-WC.

 

Saapuminen

Talon alla on pysäköintihalli (Paviljonki 1), johon sisäänkäynti on Siltakadun puolen alikulkutunnelista. Hallista pääsee suoraan talon rappukäytävään ja hisseille. Jalankulku keskustasta tapahtuu ylikulkusiltojen kautta. Jalankulkuputket lähtevät Kilpisenkadun ja Matkakeskuksen kohdilta. Polkupyöräparkki sijaitsee kiinteistön Lutakon tanssisalin puoleisella päädyllä ja siinä saa myös pyöränsä lukittua..

Kiinteistön ovet ovat avoinna arkisin klo 8 – 16, torstaisin klo 8-15. Jos vastaanottoaika on aukioloajan ulkopuolella, tulen hakemaan asiakkaan ulko-ovelta. Huonolla säällä odottaa voi myös K-marketin eteistiloissa.

 

Hinnasto

 Minulla yksilöpsykoterapiakäynnin hinta on tällä hetkellä 90 euroa/käynti. Sama hinta koskee myös ns. tutustumiskäyntiä. KELAn kuntoutuspsykoterapiakorvaus on 57,90/ käynti ja näin asiakkaan itse kustannettavaksi osuudeksi jää 32,40 / käynti. Kertaviikkoinen käynti KELA-tuella kustantaa siis 129,60  kuukaudessa. Jos omat tulot ovat pienet, sosiaalitoimen kautta on mahdollista saada myös tähän omavastuuseen tukea toimeentulotukena.

Muutto uusiin tiloihin Lutakonaukio 1:een

Olen etsinyt keskustan alueelta parempia vastaanottotiloja tämän kesän ajan. Nykyisissä tiloissa puutteina ovat olematon ilmanvaihto ja kesällä liian kuuma sisäilma sekä vaatimaton äänieristys ovessa. Kesähelteille lämpötila on ollut ajoittain lähes 30 astetta ja ulkopuolella vielä sitäkin kuumempi.

Olen päätynyt vuokraamaan uudet toimitilat Innova 4 -rakennuksesta Lutakosta. Se vastaa parhaiten noihin yllä kuvattuihin ongelmiin. Talo on rakennettu 2013, sen alakerrassa on parkkihalli ja K-market. Osoite on Lutakonaukio 1 ja tuo toimisto on KIELO Office Solutionsin hallinnoimassa kokonaisuudessa. Käynti tiloihin on Lutakonaukion puolelta ihan K-marketin oven vieressä, oven yläpuolella lukee isolla ”KIELO”. Vastaanotolle tullessasi nouset toiseen kerrokseen rapuista ja voit jäädä odottamaan aulapalvelutiloihin, joissa on mukavat istuimet. Tiloista löytyy WC:t. Tulen hakemaan tuosta aulasta, koska toimistotilojen ovi on aina lukittu. Aulassa on asiakaspalvelutiski ja siitä voi kysellä, jos jokin on epäselvää.

Talon alla on pysäköintihalli (Paviljonki 1), josta pääsee suoraan talon rappukäytävään ja hisseille. Pysäköintitilaa on myös Paviljonki 2:ssa ja maksullinen ulkoparkkialue on sataman puolella maksuautomaatteineen. Satamakioskin vieressä on pieni maksuton kiekkopaikka-alue, jossa voi pysäköidä kaksi tuntia ilmaiseksi, jos tilaa on. Tuo oma halli lienee arkisin melko täynnä, joten varauduthan siihen, että joudut etsimään tilaa kenties noista muista lähialueen parkeista.

Jalankulku keskustasta tapahtuu ylikulkusiltojen kautta. Toinen silta tulee Matkakeskukselta Paviljonkiin ja Innova 1:n luo, lähempi yhteys tulee Kilpisenkadun alapäästä yli aivan viereen. Muutan nyt tänä viikonloppuna, joten heti maanantaista 17.8. lähtien olen tuolla Lutakossa.

 

Lähes päivittäin tulee psykoterapiakyselyjä, mutta valitettavasti en voi tällä hetkellä ottaa uusia asiakkaita. Tämä tilanne jatkuu näillä näkymin aivan loppuvuoteen saakka.